Kesäkuun kuudes 2005 jatkoa

Marsiin, marsiin!

Mitä tekevät kauniit ja rohkeat (= röyhkeät) näkemissämme ohjelmissa? Käyttävät toisia ihmisiä hyväkseen suorastaan kammottavalla tavalla, vaikka olemme tottuneet pitämään kaikkea itsetietoisena johtamisena ja oikeutettuna vallankäyttönä. Tällaisia ohjelmia katsoessamme omaksumme tahtomattammekin juuri niitä ominaisuuksia, mitä pidämme halveksittavina. Oikeanlaisessa sekoitussuhteessa väärätkin asiat näyttävät oikeilta, ja mitä useammin saman virheen tekee, sitä oikeammalta se alkaa näyttää!

Mikä olisi se positiivinen ja hyvä sanoma, jonka voisimme sisällyttää tähän asiayhteyteen? Itse asiaa ei voi kuvailla kauniisti tai rohkaisevasti, positiivisesti. Voidaan ainoastaan ottaa mukaan jonkinmoinen määrä huumoria, rajatusti.

Kaikki hyvä ja eheyttävä on siis aivan selvästi kaiken tämän ulkopuolella. Ainoa keino selvitä on omaksua aivan uudenlainen ajatustapa. Pahasta ei tule hyvää, vaikka mitä tekisi. Mutta pahakin voi palvella hyviä asioita paljastuttuaan. Pahastakin voi oppia, ja ymmärretäänkö kirjoittajaa oikein, jos hän väittää, että juuri pahasta voi oppia kaikkein eniten, edellyttäen nimenomaan oikeaa katsantokantaa, uutta ajattelemisen suuntaa!

Epäonnistumisten ja pienempien ja suurempien onnettomuuksien avulla olemme oppineet suuren määrän selviytymiskeinoja. Olemme usein vierailleet Espoossa eräiden tuttavien luona. Olemme käyneet siellä vuosien ajan, mutta ilmeisestikin kuukausien välin johdosta olemme kai vain yhden kerran osanneet ajaa suoraan paikalle! Hiljattain suoritimme käännöksen Lauttasaaressa ja ehdimme tutustua pääkaupunkiseutuun hyvin laajasti, ennen kuin saavuimme puoli tuntia myöhässä tuttaviemme luo. Pois lähtiessämme huomasimme Vantaalle suunnatessamme ajavamme Helsingin keskustan kautta!

Ainakin kirjoittaja ratin takana istuessaan on oppinut noilta matkoilta melkoisen määrän kärsivällisyyttä ja olemaan sättimättä kartan lukijana toiminutta ystävää. Seuraavalla kerralla todennäköisesti emme harhaudu ainakaan Lauttasaareen asti, vaan osumme oikealle tielle ennen pakkoa ajaa Helsinkiin asti!

Kirjoittaja ei ole ainoa joka on harhaillut oman auton kanssa Espoossa. Olemme maassamme oikeastaan aika vanhanaikaisia liikennekulttuurissamme, sillä harva tietää vieraspaikkakuntalaisena, että esim. Tapiolaan mennään samaa tietä kuin Hankoonkin. Aikanaan Saksassa jäi voimakkaana mieleen se, että jos jonkun kaistan yllä luki jonkin paikkakunnan nimi, ei se hetken päästä lukenut jonkin toisen kaistan yllä. Eli tiettyä kaistaa seuraamalla pääsi perille, ja jos kaistanvaihto oli tarpeen, oli se merkitty selvästi ja hyvissä ajoin!

Psykopaatin kanssa eläminen ja kulkeminen on hyvin samanlaista kuin autolla ajaminen maassamme. Tietyn kaistan ajaminen ei lainkaan merkitse perille pääsemistä sinne minne toivotaan, vaan psykopaatin vauhdilla ja suunnistamistaidolla päädytään minne milloinkin. Alkusuunta oli hyvä ja oikea, mutta hetken kuluttua huomataankin, että oikeat paikannimet vilahtavatkin risteävällä tiellä sillan alla! Mukana on kuitenkin mentävä niin pitkälti että löytyy kääntymismahdollisuus.

Mitä tästä opimme? Meidän on opittava uusi ajattelutapa, ennakoiva, kaukonäköinen. Juuri nämä piirteet puuttuvat ongelmaihmisiltämme. Siksi usein ainoa keino päästä sinne minne haluaa, on oman kartan sylissä pitäminen, mieluiten omassa kulkuvälineessä. Oikean suunnan ja päämäärän täytyy olla omassa mielessä, olemuksessa! On luotettava omiin kykyihinsä, omiin mahdollisuuksiinsa. Ja tämä on todella vaikeaa sen jälkeen kun on vuosikymmeniäkin matkannut ongelmaihmisen seurassa!

Jokainen ihminen on oman onnensa seppä. Tämä pitää hyvin laajalti paikkansa. Ihminen on sellainen olento perusolemukseltaan, ettei toinen oikeastaan missään suhteessa ole kykenevä hallitsemaan häntä. Tässäkin tarvitsemme aivan uudenlaisen ajattelutavan. Yhteiskuntarakenne tarvitsee tietynlaisen organisaation ja hallinnon, mutta sitä ei ole tarkoitettu yksilön vapauden riistämiseen, vaan ihmisyhteisön toimivuuden takaajaksi.

Todellinen hallitseminen palvelee elämän jatkuvuutta, elämän mahdollistamista - ei persoonallisuuden manipulointia tai muuttamista! Tässä juuri on yksi suurimmista syistä lukuisille avioeroille. Avioliitto ei ole jokin tyrannia, hirmuvalta, jossa kumpikin osapuoli kilpailee siitä, kumpi pystyy alistamaan toisen. Avioliitto on tarkoitettu yhteiselämäksi, tiettyjen elämän lakien mukaisesti.

Nykyinen media ohjelmineen ruokkii käsitystä, jonka mukaan kaikki kuitenkin eroavat, joten jos ei kaikki mene oman tahdon mukaisesti, odottaa joku lohduttaja naapurihuoneistossa tullakseen entisen kumppanin sijalle! Avioero on kuitenkin todettu asiaksi, joka hyvin suuressa määrin on rinnastettavissa sotaan. Kummassakaan ei ole voittajia, vaan ainoastaan häviäjiä. Jos ihmiset eivät ajattele itseään, tulisi heidän edes ajatella lapsiaan. Toisen vanhemman menettäminen ei ole mikään pieni asia lapselle, ei edes aikuisiässäkään. Sen osoittavat lukemattomat kuulemamme kertomukset.

Koko elämä on taistelua alusta loppuun asti. Kun sen vain näkee oikealla tavalla, antaa se elämälle mielekkyyden.

Ei ole olemassakaan aivan tervettä ihmistä.

Ei ole olemassakaan todella vahvaa ihmistä, vaan itse kukin eri tavoin kätkee heikkoutensa!

Ei ole olemassakaan todella onnellista perhettä ja avioliittoa median välittämän mielikuvan mukaisesti.

Ei ole olemassakaan…

Jatkakoon itse kukin tästä. Kirjoittaja joutuu tuottamaan tavattoman pettymyksen niille, jotka vielä ovat eläneet illuusiossaan, jonka taikakalu on lähes jokaisessa kodissa, jos ei olohuoneessa, niin takkahuoneessa tai makuukamarissa. Ei tarvita mitään uskonnollista fanaattisuutta tai hurmahenkisyyttä todetaksemme, että tämä alttari luo näkyjä ja kummajaisia, joita ei ole olemassakaan, ja jolle vastavuoroisesti uhrataan suuri osa elämää ja aikaa, jonka olisi voinut käyttää paljon hyödyllisemmin ja tehokkaammin. Tässä suhteessa oli onnellisempi se aika, kun piti tulla toimeen ilman televisiota ja Flooraa, kun ei kummastakaan tiedetty yhtään mitään!

Siihen aikaan ihminen tarvitsi ja osasi käyttää luovuutta. Siksi oli aikaa istua ruokapöydässäkin ja keskustella lajitovereiden kanssa. Siksi oli aikaa ja ajatusta naapurillekin, niin että naapuriapu oli yksi suurimmista mielenterveyttä ruokkivista asioista. Siihen aikaan uskalsi sanoa päivää toisille samalla tasolla asuville vaikkapa naapurikunnan puolella, kun nyt taas taajamissa pilvenpiirtäjien asukkaita ei uskalla tervehtiä pelossa tulla leimatuksi mielisairaaksi! Eihän kukaan terve ihminen huomioi toista näissä asumishirviöissä, missä moni saa vuosikautisen hautapaikkansa muumioituneena! Vasta kun postiluukku jumittuu eteisen täyttyessä mainoksista, huomataan tarve selvittää naapurin asioita.

Onko ihminen nyt siis viisastunut vai kadottamassa viimeisenkin terveen järjen rippeen? Onko sittenkin psykopaattinen ihminen se aito ja oikea maan kansalainen, ja kaikkien muiden tulisi etsiytyä toiselle planeetalle?

Ei hätää, ihminen on ratkaissut nämäkin ongelmat. Tiedetään jo, että viimeistään muutaman miljoonan vuoden kuluttua maapallo kuumenee liikaa ja ihmisen on pakko asuttaa Mars. Hienoa, homma on hanskassa! Tätä odottaessa ehkä porataan kauan suunniteltu reikä maan keskustaan ja sieltä vedetään energiaputki maan päälle. Perustetaan ehkä jonkinlainen yhteiskuntakin tuon putken alapäähän kaikille viluisille! Hienoa kaukonäköisyyttä!

Tarkemmin vielä tuosta Marsin valtaamisesta. Siellä ei ole ilmakehää, mutta on kuitenkin raaka-ainetta saasteen luomiseksi ja ilmakehän synnyttämiseksi. Viimeisimpien luotainten lähettämisen yhteydessä todettiin suurin piirtein puolen kilon tavaramäärän sinne viemisen maksavan noin… jotakin miljoonan dollarin luokkaa. Sama se oliko se puoli vai yksi miljoonaa! Nyt ihminen on rikastumassa siinä määrin, että sopivan hetken tullen Marsiin rakennetaan suuret teollisuuslaitokset, jotka sylkevät sellaisen määrän saastetta, että muodostuu ilmakehä ja ihminen muuttaa Marsiin! Niin pitkänäköinen on ihmisen suunnitelma, että taas sitten muutaman miljoonan vuoden jälkeen siirrytään jonnekin muualle linnunradalla, kun auringon peijakas kuumenee entisestään ja Marskin alkaa kärytä!

Meillä ei siis ihmiskuntana ole mitään hätää kun on olemassa näin viisaita ja kaukonäköisiä johtajia ja tiedemiehiä!

Yksi asia vain ihmetyttää kovin, kovin kovasti. Kun järki ja ennakoiminen riittää tässä laajuudessa jo miljoonien vuosien päähän, niin miten ei sama järkimäärä ja ihmismieli pysty ratkaisemaan edes yksinkertaisia avioliitto- ym. ihmissuhdeongelmia? Rahaa sijoitetaan avaruuden tutkimiseen ja Marsin valloittamiseen, osaltaan Suomenkin tiedepiireistä, mutta ei riitä varoja yksinkertaisenkaan terapian hankkimiseksi tarvitseville. Hmmm! Hmmmm! Vai ollaanko tässäkin niin pitkällä tähtäimellä ennakoivia ja viisaita, että kun noiden valtavien teollisuuslaitosten kuljetuksen jälkeen rahavarat ovat todella vähissä, ei olekaan enää varaa kuljettaa Marsiin kuin vain ”kauniit ja rohkeat”, jotka ovat samalla rikkaita ja röyhkeitä? Uutta sivilisaatiota luodessa kannattaa unohtaa ja hukata jonnekin vähemmän elinkelpoinen ihmisluokka! Olisiko tämä sitä uutta Mars-politiikkaa meidänkin maassamme. Voisiko joku tiedustella sitä eduskunnaltamme seuraavalla kyselytunnilla?

Tulee hiukan pakinaakin, tuosta noin vain!

Olemmekohan löytäneet hyvin sopivan ja uuden käsitteen ongelma-alueellemme ja sen selvittämiseksi? Olisiko todella niin, että ns. Mars-projekti on se mikä on syönyt meidänkin armaan Suomineitomme terapia- ja mielenterveysvarat, niin että entistä enemmän lykätään kaikki ongelmaihmiset vapaaehtoisjärjestöjen, eli ilmaisjärjestöjen varaan? Onko muuten kukaan tullut ajatelleeksi sitä, ettei mitään ilmaisjärjestöä ole olemassakaan? Onko kukaan tullut ajatelleeksi, että ilmaiseksi työtä tekevä ei voikaan noudattaa omaa periaatettaan omassa elämässään? Höh!? Missä on se paikka, jossa nämä ilmaisihmiset voivat asua ilmaiseksi ja lisäksi syödä ilmaiseksi? Ja missä ovat ne ilmaisterapeutit, joilta nämä ilmaisihmiset saavat työnohjauksensa? Aika roisi juttu kokonaisuutenansa! Onhan vielä niinkin, etteivät nämä ilmaiseksi työtä tekevät voi kulkea keisarin uusissa vaatteissa, koska…

Vastustakaamme siis yksimielisesti koko Mars-projektia, joka tuottaa näin laajan yhteiskunnallisen ongelman etenkin mielenterveyssektorille! Rahaa siis olisi, jos se käytettäisiin oikeisiin asioihin!

Markku Vuori

Ihmissuhdekouluttaja

IHMINEN TAVATTAVISSA ry

  www.ihminentavattavissa.net